Hyvä kaava tämä Muksis-tunika (Ottobre 1/09). Kun löydän mieluisan kaavan, niin mulla on tapana tehdä monta samanlaista vaatetta eri kankaista ja ehkä pieniä muutoksia tehden. Tässä kaavassa on hihoissa on pitkät resorit, ja helmoihin laitoin hitusen pituutta lisää, joten nämä tunikat ovat tällä hetkellä mekkoja meidän Murupienelle. Kankaat ovat ihania, niin mikäs sen parempi kuin se, että nämä eivät heti jää pieneksi.
Oikealla oleva apinatunika on Myllymuksujen joustofroteeta jo jonkun vuoden takaa. Ajattelin, että tämän olisi voinut antaa jollekin, mutta Murupieni tykästyi vaatteeseen ja nyt itsekin olen tottunut siihen, vaikka alkuun ajattelin, ettei värit ole yhtään meidän lasten. Siksi varmaan tästä kankaasta ei aiemmin ollut tullut muuta kuin vaippoja. Nyt apinajoustista ei ole enää jäljellä. Hyvä niin, sillä uusia kankaita tekee mieli tilata aina silloin tällöin. Vasemmanpuoleisen viidakkotrikoon ostin vastikään Royal tuottelta ja on kyllä aivan ihanaa minusta. Iloisia eläimiä, joista myös Murupieni tykkää. Hän tykkäsi myös mekostaan ja lähti heti laulaen tanssahtelemaan, kun sai sen ylleen.
Elämä on yleensä keskeneräistä kuten käsityötkin. Elämä myös välillä polttaa ikävästi välillä se on pirteää ja silmiä avaavaa. Se on pikkuisen pippurista. Käsitöiden keskelle odotetaan hyörimään myös pikkuisen pippurista koiranpentua.
lauantai 8. joulukuuta 2012
tiistai 4. joulukuuta 2012
Suorat hihat ja ryppymekko
Heti, kun sain käsiini tätä kruunujerseytä (joka oli jo esipesty), muuttui se Princess-tunikaksi, jonka kaava löytyi myös Ottobre 4/2012 -lehdestä. Etukappaleelle aplikoin ohjeessa olevan kruunukuvion ja ompelukoneen koristeompeleella vielä piristin sitä hieman. Suorat hihat tarvittiin, joten kaavan otin aiemmin tekemästäni pallopaidasta. Helman kumilankarypytystä jännitin, kun en ollut sellaista tehnyt aikoihin, mutta hyvin se meni. Ja mun oma pikku prinsessa pitää myös tästä paidasta! Anteeksi, tunikasta. Se on tarkkaa, onko päällä paita vai tunika, mekko vai hame...
Loppusyksyn synttäreille ja joulun juhliin halusin tehdä vanhimmalle tytölleni jotain uutta. Kangasvarastostani löytyi kaunis loimusametti ja kaava löytyi ihanaisesta Mekkotehdas kirjasta. Kaava on nimeltään Katariina. Pituuden otin mekkoon "oikeasta" koosta, leveys oli pienempää. Oma tyttöni on varreltaan hyvin kapoinen, joten niukemmilla saumavaroilla olisi voinut tehdä tämän kyllä. Aivan ihana mekko! Ja Mekkotehtaan kaavat ja ohjeet ovat tosi hyviä!! Ja mitä hihoihin tulee, tyttöni mielestä lyhyissä hihoissa voi olla rypytystäkin.


