Joskus ne valmistuvat hitaasti. Nuorimmaisen raidallinen neuletakki oli reilut puoli vuotta tekeillä. Aloitin sen neulomisen talvella perheen flunssakierteen aikana. Neuloin samalla kun katselimme Suomen menestystä Sotshin olympialaisissa. Itse neulontatyö valmistui kesälomalla, mutta lankojen päättely ei vain ottanut luonnistuakseen. Kunpa joku toinen voisi viimeistellä neuleet! Lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja tein tarvittavan homman. Eihän siihen oikeasti aikaa kulunt kovinkaan kauaa. Kannatti. Tykkään tästä ja kurjahan se olisi ollut jos työ olisi jäänyt ufoutumaan.
Malli on omasta takaa ja alotettu pääntieltä. Ainoat saumat on kainaloissa. Hihat on siis neulottu myöskin pyöriönä ja onpa kiva, kun kasvunvaralla tehdyt hihat kääntyvät siististi kaksinkerroin! Lanka on Novitan vanhempaa bambua. Keltaista lukuunottamatta kyseessä on jämälankatyö. Vaaleanpunaiseta olen neulonut molemmille kolme vuotta sitten pitsineuleet (löytyy täältä, jossa kokoelma aikaisempia suosikkitöitäni edellisen blogin tuhouduttua) ja kesäpäähineitä. Oranssista valmistui pari vuotta sitten melko samantapainen kaarrokeneule tälle ihanaiselle tytölle, jota nykyisin tykkää kovasti keikistellä kameralle.
Neuleen napit ovat kierrätetty. Joskus ostan kirpparilta alepöydästä halvan vaatteen ihan nappien takia. Vaate muutoin menee sitten johonkin muuhun käsityöhön. Näiden nappien koristamasta vaatteesta tuli kerran vaatetta babybornille.
Joskus ne odottavat oikeaa hetkeä. Ostin kai vuosi sitten tätä Linnunrata-jerseytä. Idea oli päässä heti selvänä, mutta kaikenlaiset kiireet menivät edelle ja keväällä kangas alkoi näyttää liian talviselta. Joten kangas ja idea odottivat tämän syksyn ensimmäisiin pakkasiin asti. Kaavana toimi suosikkimme Roundabout (OB 1/2012). Yksi oksisto sai helmiä (kierrätetty) ja paljetteja, jotta vaatteessa olisi käyttäjän toivomaa bling blingiä. Ne mielestäni ihanasti korostavat mielikuvaa "pakkasen sokeroimista" puista. Helmet ja paljetit ompelin Lidlin ompelulankalaatikon läpinäkyvällä langalla. Tykkään tästä ompeluksestani ja tyttäreni tykkää myös. Tästä tuli heti hänen suosikkipaitansa!
Joskus ei ole kangasta. Kunnes kerran Fb:n Kangashamstereissa olin oikeaan aikaan paikalla ja sain napattua tätä ihanaa norsujerseytä itselleni. Tätä jerseytä ihastelin jo silloin, kun se oli tullut kauppoihin, mutta jäin ilman. Silloin pienempi lapseni oli paljon pienempi (ja norsufani) ja ajattelin tästä kankaasta muuta vaatetta, mutta nyt siitä syntyi ihana yöpaita Ottobren 6/2009 Mocking Bird -kaavalla.
Nyt ovat nämä ihanat ikuisuusprojektit valmiina. Taaskin pätee se sanonta, että hyvää kannattaa odottaa. Onnistuneita ikuisuusprojektien loppuunsaattamisia kaikille!
