Kyllähän minäkin kun kerta muutkin

Viime aikoina on tullut seurattua neulepodcasteja - ja ei, en ole tekemässä videoita (vielä) - vaan innostuin niiden myötä värjäämisestä. Varmaan joskus 10 vuotta sitten värjäsin jotain ehkä hieman epäonnistuneesti, mutta nyt tuli tutustuttua aiheeseen ehkä hieman paremmin. Ja voi, kyllä homma vei mennessään.

Ennen kuin ryhdyin hommaan kävin kierroksella kierrätyskeskuksessa ja sieltä tarttui mukaan edulliset emalikattila ja taikinakulho sekä villalankoja. Minulla on tapana haistella lankoja, jonka perusteella teen arvion onko villaa vai ei. Mukaani tarttuivat langat olivat taattua villaa vyötepuutteista huolimatta. Kierrätyskeskukseen jäi kolme vyyhtiä, joissa epäilin olevan osittain jotain muuta kuitua kuin villaa. Kuitenkin innostuin värjäyksestä niin, että lopulta hain nekin sieltä pois pyörimästä ja niistä tulikin aivan ihania.

 Ensimmäiset langat puretuksessa. Käytin vaihtelevasti 1/4, 1/5 etikkaa lämpimän veden lisänä.

 Punaista karamelliväriä. Jännittävää

 Luonnonharmaa 7-veljestä puretuksessa.

















Ja mitä  sieltä kattilasta nouseekaan?

 Lopulta pesin langat vielä Ecover -villapesuaineella, mutta sitä ennen vielä kuumensin hetken mikroaaltouunissa - varmuuden vuoksi.Pesussa ei lähtenyt väriä.

 Kuivumassa lämpimässä kesätuulessa. Langat kuivuivatkin nopeasti. Tuo keltainen oli saanut vielä dippauksen curryyn. Oli todella tehokas värjääjä.



















Ja tällaisia ihanuuksia niistä sitten tuli! Värit eivät  alla toistu ihan niin kauniina kuin oikeasti ovat, ylemmässä kuvassa ovat vielä märkiä ja siksi vahvemmat värit, mutta silti todellisuus lähempänä sitä kuin alakuvaa. Mutta kauniita silti!

 Olipahan sitten pakko noutaa ne sekoitelangat kierrätyskeskuksesta ja muun muassa tällaisia lankoja vielä syntyi:

Kolme vasemanpuoleista on tuntematonta sekoitelankaa. Keskimmäisen vyyhdin käsitteli vielä ihana laaduntarkkailija koirani. Kaksi vasemmanpuoleista värjäsin lasteni kanssa. Niistä vasemmanpuoleinen on Hyvilla Oy:n Finella puhdasta uutta villaa kierrätyskeskuksesta myöskin ja oikeanpuoleinen luonnonvalkoista 7 veljestä ihan marketista. Pitää vielä kuvata langat auringossa niin näette kuinka herkullisia ne ovatkaan oikeassa valaistuksessa.

Värjäiyjen ohessa olen tehnyt pieniä neule- ja virkkuutöitä:

Tiskirätit bambulangoista, jotka olen joskus poiminut myös kierrätyskeskuksesta, olivat mukavat pikku työt, kun en osannut päättää mitä olisin tehnyt ja pakko oli tehdä jotain.  Harmaa pääsi kahteen kuvaan, kun on niin kaunis mielestäni.

Neuloin tytöilleni iloiset villasukat 7 veljestä -langasta. Yhdessä nimesimme nämä mango-vadelmasorbettisukiksi! Kouluun menevä tyttäreni kieputteli tuollaisen koristeen leikkimökkiin kun minä istuin laiturilla neulomassa sukkia.

Kyllä värien hehkussa huomaa eron, kun valaistus vaihtuu! Molemmat sukkaparit on aloitettu kärjestä. Isommissa oikeanpuoleisissa olen tehnyt hieman erilaisen tiimalasikantapään kuin yleensä. Idean bongasin jostain neulepodcastista, mutta en tiedä kuinka kaukana se siitä todellisuudessa on. Kitenkin, lyhennettyjen kerrosten jälkeen olen tehnyt muutaman kerroksen lisää niillä kantapään silmukoilla, ennen kuin olen palannut takaisin neulomaan sukkapuikoilla ja ns. normaaliin kohtaan on tullut pienet kiilakavennukset. Sukat näyttävät tosi pitkiltä ja kapeilta, mutta istuvat täydellisesti 11-vuotiaan esikoiseni jalkaan. Silmukkamäärät ovat siis samat näissä sukissa joista toiset ovat noin koko 34 ja toiset 37. Lankaa jäi kumpaakin väriä pienehköt kerät jäljelle.

Näitä lankoja on vielä jäljellä kaksi täyttä kerää, joten itsellenikin aion tehdä samistelusukat.  Niin ja minä tykkään neuloa Knit Pron lyhyillä sukkapuikoilla. Nämä tuli tehtyä cubicseilla. Zingit ovat myös tosi hyvät mielestäni.