Napillista ja raidallista

Tunika. Toinen tunika. Raitaa. Pari nappia kaulukseen korjaamaan ompelukoneen päätöksen syltytä ja syhertää juuri kun muuten oli niin mukavasti ompelukset edenneet. Laitoin siis eri värisiä kierrätysnappeja päällekäin (lähikuvan varmaan lisään myöhemmin) ja olin ihan ilahtunut tästä omasta ideastani. Kaavana Ottobren Wind (2/2009), trikoot EK:n palalaarista. Tykkään.

Kolibri

Mä oon niin ihastunut! Mun ihana oma disaineri-tyylilyyli halusi kolibrin paitaansa. Ähräsin hetken kangastilkkujen kanssa kunnes hoksasin, että minullahan on silitettävää kimallekalvoa, joka sopii juuri tähän! Mä tykkään tästä ihan hirmuisesti. Voi olla että kolibri lentää nyt muihinkin vaatteisiin...

Olin niin innoissani kolibrista, että silitin sen vahingossa ensiksi taakse. Sinne se jäi ja eteen tuli toinein. Hyvä näinkin vaikka paidan omistaja ei alkuun ollut kovin innoissaan niskassa olevasta kolibrista. Esittelin hänelle netistä muutamia merkkivaatteita, joissa oli kuva selän puolella, niin sydän suli niskan pikku linnulle. En tiedä millä sen olisi edes saanut siististi irti.

Tytöllä on jalassaan tunikaan sopivat legginsit, jotka valmistuivat jo aiemmin. Legginsien kaava on paljon käyttämäni leggarikaaava muistaakseni lehdestä SK 1/2009. 122-senttiselle tehtyä kaavaa olen muuttanut vain lahkeen pituutta lisäämällä. Tunika on Owl Princess 1/2014-Ottobrestä. Raitatrikoo legginseihin on muistaakseni Emelidesign-verkkopuodista ja turkoosi joustofrotee jälleen EK:n palalaarin anteja.

Välillä neulottua

Vuosi sitten (!) valmistui pipo kirjasta Pipo on pääsia. Päättelemättä jäi, kun halusin huivin pipon kaveriksi, mutta sopivaa huivimallia en löytänyt. Tuli aloiteltua kaikenlaista mutta mikään ei miellyttänyt ja ne jäivät kesken. Viime syksyn parhain viikonloppu taisi olla, kun kävin hyvän ystäväni kanssa Tampereen kädentaitomessuilla ja vietin viikonlopun hänen luonaan. Se oli juuri sopiva, hauska ja inspiroiva viikonloppu, joka katkaisi harmaan arjen ja antoi hengähdystauon äidin tehtävistä. Huivimalli löytyi sitten ystäväni huivien joukosta ja yhden huivin teinkin tosi sukkelaan messuilta ostamastani langasta. Se huivi meni käyttöön ennen kuin ehdin kuvata sitä, mutta ehkä joskus otan siitäkin vielä kuvan tänne.

Lankana tässä on Novitan Polkka ja huivin ohje on Novitan nettisivuilta. Pipo on hieman iso tytölleni. Pipo on pääasia -kirjan mallissa pipo neulotaan otsalta taakse sileänä neuleena lyhennettyjä kerroksia käyttäen, jonka jälkeen reunus neulotaan pyörönä aina oikein neuleena. Noiden lyhennettyjen kerrosten tekeminen siististi ilman reikiä tarvitsee vielä harjoitusta. Onneksi on neula keksitty. Ja mä niin tykkään näistä! Minulla on tästä langasta äitini neulomat säärystimet ja aikoinaan neuloin esikoiselle liivin, jota hän ei ikäväkseni suostunut pitämään. Toivon, että tuo nuorempi suostuu sen päällensä laittamaan.

Balleriina pieni

Nuorimmaiseni vietti tänään 3-vuotissyntymäpäiväänsä ja hän oli toivonut syntymäpäivälahjaksi tanssipukua ja tanssituntia. Kiersin viikko sitten isoa kauppakeskusta hiki hatussa, mutta mistään ei löytynyt tarpeeksi pientä tanssipukua, joten oli mentävä lopuksi kangaskauppaan ja istuttava sorvin ääreen. Hieman myöhäiseksi meni tyllihelman ompelu, kun syntymäpäivää edeltävänä iltana kymmenen jälkeen ehdin koneelle. Onneksi puvun olin ommellut jo muutamaa päivää ennemmin. Miten sitä olikaan tämä viikko niin kiireinen töiden ja muiden takia? Tanssipuvun kaavana käytin Ottobren 3/2011 -lehdessä ollutta uikkarin kaavaa. Muokkasin kaavaa hiema jättämällä turhia saumoja pois. Tylllihameen ompelin ihan vain rypyttämällä paljon tylliä ja leveästä satiininauhasta ompelin vyötärönauhan, jonka sisällä on framilonia. Rusetin tein vain koristeeksi. Kyllä pikkuinen balleriinani oli onnellinen ja innoissaan saatuaan tanssipuvun ja päästessään tanssitunnille - isosiskon jalanjäljissä. Minä puolestani olen todella tyytyväinen aikaansaannokseeni, vaikka aikataulu olikin tiukka.

Väriä tyttösille

Viime syksy oli pikkuisen liian pippurista ja blogin päivittäminen jäi väliin, vaikka joitakin käsitöitä syntyi silloin tällöin. Niitä esittelen täällä ehkäpä myöhemmin, nyt muutama alkuvuoden värikäs ihanuus:

Murupieni sai Noshin ihanasta norsu- ja raitatrikoista iloisen setin. Kaavat ovat Ottobrestä, numeroa en muista. Puseron etuolalla on pisarahalkio, joka tuli eri puolelle kuin yleensä. Housut ovat muokattu jostain kaavasta, kun en lehdistäni löytänyt sopivaa sivusaumatonta ohjetta. Hyvät vaatteet ja tyttö tykkää kovasti. Itse toivoisin onnistuvani pisarahalkion ompelussa paremmin, mutta muuten tämä on niin onnistunut etten voi itsekään olla tykkäämättä!

Kultaihana puolestaan sai uusimman Ottobren (1/14) Funny Faces -mekon kaavalla tehdyn trikoomekon. Kangas on peräisin Eurokankaan palalaarista ja tyttösen itse valitsema. Itseltäni se olisi ehkä jäänyt poimimatta, mutta nyt olen kovin tykästynyt tähän kankaaseen ja mekko on ihan esikoiseni näköinen. Pienempikin on jo tilannut kankaasta samanlaisen mekon itselleen, joten onneksi otin koko palan. Mekon trikoo on muuten sellaista hieman paksumpaa trikoota, joka sopii tähän talveen erinomaisesti.

Mikä väri toi on?

 

Mikä väri toi on? Pienempi kyselee ja isompi opettaa. Oi, sitä on ihana seurata kun lapsoset oppivat toisiltaan. Joskus sopuisasti näin vierekkäin istuen, joskus äksypöksyillen ovet paukkuen ja toisiaan haukkuen. Elämä on pikkuisen pippurista ja sitä on hyvä opetella seurassa parhaassa samankaltaisissa siksak-paidoissa, jotka kesäkäsityönä valmistuivat eräänä aamuna.

Tyttöset osallistuivat suunnitteluun valitsemalla resorin värin ja myöskin mitä väriä kankaasta tulee mihinkin kohtaan. Pienempi tytöistä halusi täysin keltaisen paidan, isompi halusi oranssit hihat. Hauska kangas tämä Käpysen luomujersey. Keltainen osuus tuli lähes kokonaan käytettyä, saapa nähdä mitä oranssista osuudesta joskus syntyy!

Jalassaan tytöillä on aiemmin kesällä syntyneet legginsit. Yllätyinkin, miten hauskasti ihan erilaiset trikoot sopivatkin yhteen tässä kuvassa!

 Itselleni tein välipalakäsityönä pikapipon virkaten lankakorin jämäkerästä Seitsemää veljestä. Aloitin päälaelta ja virkkasin vuoroin pylväitä ja kiinteitä silmukoita. Somisteeksi laitoin vielä kukan. Nyt saa syksykin tulla, mutta nautitaanhan vielä kesästä ainakin kuukausi vielä!

Siksakkia siskoksille ja tunnustuksia jakoon

Palalaarilöytönä kerran Helsingissä käydessäni tarttui matkaan hauskaa puuvillakangasta kahdessa värissä. Aikansa kankaat odottelivat sopivan kaavan löytymistä. Lopulta päädyin tekemään taas Mekkotehdas-kirjasta, tällä kertaa valmistui selkeälinjainen Elina. Isomman tytön mekkoa kavensin numerolla, mutta pienemmän mekon tein ihan kaavojen mukaan. Ei olisi pitänyt. Kaksivuotiaalle sovittaminen on turhauttavaa puuhaa molempien mielestä, mutta olisi pitänyt se vaihe silti tehdä. Mekko on kauluksesta ja kädenteistä liika iso, helma puolestaan olisi voinut olla pidempi. Ehkä keksin mekkoon jonkun jutun tai sitten jatkossa mekko menee t-paidan kanssa... Isomman mekko on melko onnistunut, vaikka kädentiet olisivat saaneet hälläkin olla pienemmät. Muuten tykkään kovasti. Kangas on ihanaa ja selkeä mekkokaava sopii graafisen kankaan kanssa kivasti yhteen.

 

Ja ne tunnustukset sitten jakoon. Vaikea valinta, sillä ihania blogeja on paljon. Päädyin sitten noukkimaan blogit, joita ei tuossa Kivat kurkittavat -listassani vielä olekaan, mutta aika säännöllisesti olen aina silloin tällöin näissä piipahtanut ihailemassa ja inspiroitumassa.

Riinun käsin
Ajatuksia ja tekoja
Jooki
Langanjuoksu
Starly touhuaa

  
Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka tunnustuksen sinulle antoi.
Valitse viisi ihanaa bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Näin autamme uusia bloggaajia eteenpäin, ja ehkä juuri sinä löydät uuden upean blogituttavuuden.