Teki mieli leipoa. Leipää. Kaapista löytyi kuivahiivaa, myllyllä sai speltti- ja ohrajyviä jauhettua. Hieman vehnäjauhoja ja ripaukset suolaa ja sokeria sekä loraus öljyä. Taikinasta tuli monitoimikoneella aika tiukka pallo. Levittelin sen pellille ja jaoin sopiviksi ruuduiksi. Ei se juurikaan kohonnut... ei edes uunissa. Mutta hyvää oli niin. Eikä yhtään liian peltistä.
Esikoisen kanssa halusin myös leipoa. Ei kuppikakkuja vaan ihan muffinseja meillä leivotaan. Mustikkamuffinseja. Kolme munaa löytyi eikä yhden yhtäkään ohjetta, jossa ei olisi ollut munia neljä tai jotain muuta mitä meillä ei kaapissa ollut. Valion Kerma-ohjekirjasesta silmiini osui mustikka-vaniljamuffinsien ohje, johon menisi yksi muna. No tämä, voisin vielä leipoa jotain muutakin. Rahkaakin löytyy vaikkei samaa kuin ohjeessa. Pehmeää rasvatonta maitorahkaa ei suositella leivontaan. Jaahas. No sovelletaan. Eihän se nyt niin vaarallista ole. Eiku siihen tartteiskin vielä keltuaisen ja päälle tulee valkuaisesta marenki. Sovelletaan lisää, en jaksa alkaa erottelemaan keltuaista ja valkuaista. Ohops, tulipa tiukka taikina. Laitetaan maitoa. Ja jäiset mustikat. Uuniin.
Sitten odotellaan, muffinsit ovat pulleita ja ruskettuvat kauniisti. Mitähän se kello oli, kun laitoin ne uuniin? Ehkä ne ovat valmiita. Eivätpä ainakaan kärähdä. Oi, ne lässähti.
Pikkaisen sokerikuorrutusta päälle. Hyvää oli, ei kovin makeaa, hieman hapanta.
Ohje: 100g margariinia ja 1 dl sokeria vaahdotetaan. Lisätään muna vatkaten ja 250g pehmeää rasvatonta maitorahkaa. 3 dl vehnäjauhoja ja 2 tl leivinjauhetta sekoitetaan ja lisätään muun taikinaan joukkoon. Lopuksi lisätään noin 2dl jäisiä mustikoita ja reilu loraus maitoa. Uuniin sopivaksi ajaksi 200 asteeseen. Koristele sokerivesikuorrutteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti