keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Villavaatetta

Kuumaa kesää on ennustettu, mutta näin vapun alla säät suosivat lämpöistä pukeutumista. Tällä hetkellä sataa ja sataa... luntakin luvattu pohjoisemmaksi. Siispä villavaatteiden valmistuminen on mitä parhainta!
Pienempi tyttöni sai villahousut Novita Floricasta, jonka ostin jo joskus ennen vuosituhannen vaihdetta ja josta on yrittänyt tulla jos vaikka mitä. Näidenkin housujen valmistuminen otti aikansa. Aloitin niiden tekemisen jo neljä vuotta sitten esikoiselleni, mutta kesken jäivät ja valmistuivat vasta nyt. Onneksi on tuo toinenkin käyttäjä. Kuvassa lahkeet näyttävät eri mittaisilta, mutta ihan yhtä pitkät ovat. Ohje on alkujaan jostain Suuresta käsityöstä, mutta matkalla muuttunut omaksi. Lahkeessa on pitsiä ja nirkkoreuna. Kyllä kelpaa olla vaikka mökillä kevään viileillä mekko päällä ja villikset jalassa. Isompi tyttöni sai villasukat Teeteen Sallasta, joka on ihana ihana lanka, nämä sentään olin aloittanut tämän vuoden puolella!

Viime viikonloppuna kävin Tallinnassa hyvän ystäväni kanssa. Samanhenkisinä ihmisinä oli meillä eräs tärkeä kohde, nimittäin Karnaluks.  Siellä vältin lankojen houkutukset, mutta sataman viimeisestä kaupasta mukaan tarttui nämä kerät, jotka ovat villasukiksi alkaneet muotoutua. Oikeanpuoleisen aloituksen tulen todennäköisesti purkamaan ja vaihtamaan astetta ohkaisemmat puikot. Ei haittaa. Tällaisten lankojen neulominen on oikeaa väriterapiaa ja voin vain kuvitella, että sitten syksyn harmailla näistä sukista saa lisäenergiaa päiväänsä.



Matkaneuleeksi otin helpon huivityön, jonka lankana on Hjerte garnin baby trunte, pehmeää ihanaa extrafine merinovillalankaa. Ja niin ihanat värit (jotka todellisuudessa ovat näitä kuvan värejä lämpimämmät)! Näitä tehdessä ei edes kaipaa lämmintä kesää.

Mutta lämpimään kesäänkin on hyvä varautua, joten ompelusaralla on ohjelmassa mekkoja, shortseja ja teepaitoja tytöille ja toivottavasti myös itsellenikin. Mekkojen ompelussa auttaa uudet pikkuapulaiseni, jotka Karnaluksista kotiutuivat: pyöröleikkuri, alusta ja viivain. Lisäksi ostin kanttianuhan kääntäjän - siis sellaisen jonka avulla sitä nauhaa silitän. Tykkään! Seuraavassa postauksessa on luvassa siis kanttinauhailua :)


1 kommentti:

Marie kirjoitti...

Alemmissa kuvissa on jotain tuttua... ;) Kiitos mahtavasta matkaseurasta! On ne vaan niin ihania värejä. Ufojen valmistuminen on aina palkitsevaa. Olet saanut paljon aikaan, minä en vielä yhtikäs mitään...

Lähetä kommentti